Rauhallinen kahvihetki — kotitekoista kehitettä

Kun olin aloittelemassa neulanreikäprojektiani, eräs valokuvaajakaverini vinkkasi, että kuvia saattaisi pystyä kehittämään kahvilla. Ajatus kuulosti houkuttelevalta, sillä olin jo päättänyt, että käyttäisin kuvausharrastuksessa mahdollisimman vähän erikoistarvikkeita. Otin siis asiasta selkoa.

Valokuvapaperin emulsiossa on hopean suoloja, joiden sidokset heikkenevät, kun paperille osuu fotoneja (siis valoa). Kehitteen tehtävänä on pelkistää nuo hopean suolat hopea-atomeiksi, jolloin syntyy musta piste siihen kohtaan, johon valo on osunut. Kun pisteitä on tarpeeksi tiheässä, syntyy kuva.

Etsinnöissä paljastui varsin äkkiä, että kahvi todella sisältää kehitteenä toimivaa kahvihappoa. Aivan yksinään kahvihappo ei kuitenkaan toimi tehokkaana pelkisteenä, vaan se tarvitsee emäksisen liuoksen. Kahvihapon lisäksi askorbiinihappo eli C-vitamiini on hyvä kehite, jota on jopa joissain kaupallisissa kehitteissä. Näistä tiedoista kehittelemällä on syntynyt kehite, joka tunnetaan nimellä Caffenol-C. Linkin takaa Caffenol-C:n kehittäjän blogista löytyy reseptejä sekä paljon testituloksia erityisesti filmin kehittämisestä.

Reseptissä emäksinen liuos saadaan aikaan natriumkarbonaatilla. Sitä oli hieman hankalaa löytää kaupoista, mutta ainakin Biltemassa myytävä pH+-jauhe tuntuu toimivan hyvin — onhan se nimensä mukaisessa käytössäkin, pH-arvoa nostamassa. Jauheen lisäksi natriumkarbonaattia saa myös kiteisenä “kidesoodan” nimellä. Kiteissä on kidevettä, jonka pitoisuus pitää määrittää ja muokata reseptiä sen mukaan. Muut ainesosat ovat helppoja: pikakahvia saa ruokakaupoista, C-vitamiinijauhetta apteekista.

Kehitettä

Caffenol-blogin kirjoittaja suosittelee mittaamaan ainesosat massan perusteella. Valokuvapaperille kuvattuja neulanreikäkuvia kehittäessä liuoksen vahvuuden kanssa ei ole kuitenkaan niin tarkkaa, sillä pimiössä voi aina punaisen valon turvin tarkistaa omin silmin, onko kuva jo valmis (filmiä kehittäessä tankissa joutuu vain luottamaan sokeasti kiinteään kehitysaikaan). Käytän mittaamiseen muovista lusikkaa, jonka tilavuuden tiedän tasapäisenä olevan kahdeksan millilitraa. Silloin puolen litran kehitemäärän resepti on seuraavanlainen:

Lusikoiden tilavuus vaihtelee. Siksi kannattaa käyttää yhtä, tiettyä lusikkaa, jonka tilavuus on tiedossa. Ainesosat lisätään mainitussa järjestyksessä yksi kerrallaan huoneenlämpöiseen veteen, ja jokaisen ainesosan annetaan liueta kokonaan ennen seuraavan lisäämistä. Kahvin lisäämisen jälkeen tuoksu on melko erikoinen! Kehite on kertakäyttöistä, sillä säilöntäaineen puutteen takia se hapettuu nopeasti.

Tyyni kevätilta

Caffenol on luultavasti hieman kalliimpaa kuin valmis paperikehite, mutta ainakaan ei tarvitse tilailla tavaraa erikoiskaupoista. Ainesosat ovat melko harmittomia verrattuna moniin kehitteisiin, vaikka vahvojen emästen kanssa ei tietenkään kannata pelleillä. Sen lisäksi Caffenol-C toimii yllättävän hyvin neulanreikäkuvien kehityksessä. Se on alkujaan tarkoitettu filmikehitteeksi, mutta koska paperia käytetään neulanreikäkamerassa ikään kuin filmin paikalla, filmikehite on nappivalinta. Papereille olisi kyllä omat kehitteensä, mutta ne antavat jyrkemmän kontrastin, mikä ei ole alkuperäisnegatiivien kehityksessä toivottua (paperivedoksissa kontrasti on kyllä paikallaan).

Toisaalta oman kehitteen sekoittaminen on hauskaa! Kahvikehitteellä kehitetyt kuvat ovat kaiken lisäksi onnistuneet erittäin hyvin. Kirjoitan piakkoin pimiötyöskentelystä oman juttunsa, jossa kerron, mitä muuta onnistuneisiin kuviin vaaditaan. Huomaa, että pelkkä kehite ei riitä! Tarvitaan myös kiinnitettä, jota ei valitettavasti pysty valmistamaan itse.

Vesikuva