Valokuvapaperit

Olen hieman uudistanut sivustoa. Nyt yläpalkista löytyy galleria ja linkkikokoelma. Päivitän niitä hiljalleen kun lisättävää tulee. Kaikki merkittävät uudet asiat päivitän kuitenkin edelleen blogijuttujen muodossa.

Valokuvapaperin valitseminen ja saatavuus herättävät laatikkokameran rakentajassa varmasti kysymyksiä. Ensimmäinen, tärkeä asia on tehdä ero valokuvapaperin ja valokuvapaperin välille. Tämän blogin yhteydessä ja perinteisestä valokuvauksesta puhuttaessa valokuvapaperi tarkoittaa lähes poikkeuksetta valoherkkää paperia. Hopeagelatiiniemulsio tekee paperista valoherkän. Se ei ole sama asia kuin tulostinpaperi, jolle tulostetaan valokuvia. Molempia kutsutaan valitettavasti samalla nimellä.

Merkittäviä valokuvapaperin valmistajia ovat nykyisin muiden muassa Foma, ADOX ja Ilford. Paperit ovat erikoistavaraa, jota tosin saa helposti tilattua internetistä. Olen listannut joitakin kauppoja uuteen linkkiosioon.

Paperin ostaja törmää heti alkuun melkoiseen kirjainyhdistelmien myräkkään. Vaihtoehtoja tuntuu olevan liikaa, mutta muutamat käytännön seikat kaventavan valinnan lopulta varsin yksinkertaiseksi. Yritän parhaani mukaan eritellä eri paperien ominaisuuksia ja niiden merkitystä neulanreikäkuvauksessa.

Ensimmäinen valinta on ostaako väri- vai mustavalkopaperia. En ole kokeillut koskaan värikehitystä, mutta tiedän että se on vaikeampaa kuin mustavalkokehitys, ja värikemikaalit ovat hivenen ikävämpiä kuin mustavalkokemikaalit. Mustavalkokuvat pystyy kehittämään huoneenlämpöisissä kemikaaleissa. Kotioloissa mustavalkokehitys on huomattavasti helpompaa. Keskitytään siis mustavalkopapereihin.

Huomaa: Noudata kaikkien valokuvakemikaalien kanssa varovaisuutta (varo roiskeita) ja tutustu pakkausselosteisiin. Huolehdi myös käytettyjen kemikaalien asianmukaisesta hävittämisestä. Kaikki kehittäminen tapahtuu omalla vastuullasi.

On olemassa kaksi erilaista materiaalia, joista papereita tehdään. Kuitupohjaisissa FB-papereissa (Fiber Based) pohjana on jonkinlaisella savella päällystetty paperi, jonka päällä on emulsio. Muovipäällysteisissä RC-papereissa (Resin Coated) paperikerros on suojattu molemmin puolin muovikerroksella. Neulanreikäkuvauksessa RC-paperi voittaa helppokäyttöisyydellään: koska veden ei tarvitse ollenkaan imeytyä paperikerrokseen, sekä kehittäminen että kuivuminen ovat nopeampia. Sen pinnoitteessa on usein jopa mukana hieman kehitettä, joka nopeuttaa kehitystä. RC-paperin ei pitäisi kipristellä hirveästi kuivuessaan. Suosittelen RC-paperia neulanreikäkuviin.

Paperin kuvapinta voi olla kiiltävä, matta tai jotain siltä väliltä. Aivan kiiltävimpiä ei kannata valita, sillä neulanreikäkameran sisällä tulisi välttää kaikenlaisia heijastuksia. Suosittelen suosimaan mattapintaa (josta jotkut valmistajat käyttävät nimitystä pearl).

Vaikein ja oudoin asia paperin valinnassa on kontrastin jyrkkyys. Jyrkkyyttä (engl. grade) merkataan numeroilla #0-#5, joissa suurempi luku tarkoittaa voimakkaampaa kontrastia. Joissain papereissa kontrasti on sidottu kiinteäksi tiettyyn lukuun, mutta on myös papereita, joiden kontrastiin voi vaikuttaa erilaisilla värisuotimilla. Näiden papereiden merkintänä on joko VC (Variable Contrast) tai MG (Multigrade). Neulanreikäkuvauksessa keskivertokontrasti, #2 tai #3, on sopiva, eikä värisuotimille ole juuri käyttöä. VC-paperi on kuitenkin yleensä edullisempaa kuin kiinteän kontrastin paperit. Ilman värisuodinta se käyttäytyy kuin #2 tai #3-kontrastin paperi.

Viimeisenä on valittava paperin koko. Se on pitkälti makuasia ja vaikuttaa myös neulanreikäkameran suunnitteluun, mutta nyrkkisääntönä suuremmalle paperille on yleensä helpompi saada terävää kuvaa. Minä käytän luumupurkkikamerassani 15x10cm kokoista paperia, joka sopii purkkiin kuin valettu.

Voidaan siis vetää yhteen, että neulanreikäkuvaukseen sopii hyvin mustavalkoinen, mattapintainen RC VC -paperi. Hyviä esimerkkejä neulanreikäpapereiksi ovat Ilfordin Multigrade IV Deluxe ja Adoxin MCP 312.